Olen kolmeakymmentä käyvä, Turkulaistunut Hämäläinen ja asun tällä hetkellä Kaarinassa. Koiraurheilua olen harrastanut kymmenen vuoden ajan, toimien aktiivisesti myös kouluttajana seuratoiminnassa.
Ensimmäinen koirani, Faunittaren Fullmoon Selene eli tuttavallisesti Hani, tuli meille toimittamaan koiranvirkaa ja osoittautui erittäin lahjakkaaksi agilityssä. Sille tielle jäätiin, vaikka siinä sivussa suoritettiinkin niin BH kuin tokoakin. Agilityssä saavutimme Hanin kanssa useita nollavoittoja, piirinmestaruuksia eri sijoituksilla, suomenmestaruuksissa sijat 4. ja 6. yksilökisoissa sekä joukkuepronssia TSAU joukkueessa 2011. Tämän lisäksi olemme Hanin kanssa edustaneet suomea maailmalla belgianpaimenkoirien maailmanmestaruuskilpailuissa, joista saavutuksena FMBB joukkuekulta vuosilta 2009 ja 2011. Vuoden 2011 lopulla Hani siirtyi viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä ja porskuttaa edelleen hyväkuntoisena ja terveenä pitkiä lenkkejä päivittäin. Hani on myös osallistunut nuorten SM kilpailuihin ja kilpaillut kolmosluokassa lainaohjaajien kanssa. Tokossa se suoritti eläkepäivien ratoksi AVO1 tuloksen kahdesti.
Hanin siirtyessä eläkkeelle, astui sen suuria saappaita täyttämään bordercollie Tending Qui Vive, tuttavallisesti RaiRai. Rai saavutti kisaiän maaliskuussa 2012 ja tasan kaksi kuukautta myöhemmin sillä oli kilpailuoikeus vuoden 2012 suomenmestaruuksiin ja maajoukkuekarsintoihin. Lisäksi se oli saavuttanut useita nollavoittoja ja vastaanottanut kaikki sertit (A ja H) mitä on mahdollista vastaanottaa. Seuratoverin sanoja lainatakseni "Railla oli ensimmäinen sert-A kolmosista jo ennenkuin sen ensimmäinen ykkösluokan tulos näkyi koiranetissä". Siitä huolimatta että Rai on edennyt agilityssä huimaa vauhtia, se on edelleen lapsikoira ja sitä treenataan ja kilpailutetaan sen mukaisesti. Rai nyt vaan sattumalta on koira, jolle palaset loksahtavat piakoilleen pienelläkin treenimäärällä ja joka sisäistää uudet asiat nopeasti. Ensimmäinen arvokisamitalli saavutettiin Rain ollessa 21kk kun se voitti Suomenmestaruuden SBCAK joukkueessa kesällä 2012.
Oma aikani ei valitettavasti riitä harrastamaan tavoitteellisesti kuin yhtä lajia ja se on yllätys yllätys agility. Tämä on myös ainut laji, jota koulutan. Perheemme koirat kuitenkin harrastavat agilityn lisäksi myös tokoa, pk lajeja ja vepeä eli jossain määrin olen kartalla niistäkin.
kuva Sirpa Saari
